YHTEISÖASUMINEN

Väestön ikärakenne muuttuu

Suomessa väestö ikääntyy lähitulevaisuudessa nopeimmin Euroopassa. Yli 65–vuotiaiden osuus nousee maassamme ennusteiden mukaan 2020-luvulla jo 25 %:iin. Siihen vaikuttavat sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tuleminen eläkeikään ja keskimääräisen eliniän nousu. Maaseutukunnissa tuo prosenttiosuus on jo saavutettu eli joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta.

Tulevat eläkeläiset ovat entistä vaativampia

Yhä suurempi joukko eläkkeelle siirtyvistä on hyväkuntoisia, vireitä ja aktiivisia. Heillä on voimavaroja ja halua osallistua edelleen yhteiskunnan toimintoihin ja tehdä jotain hyödyllistä. Heillä on tieto-taitoa ja verkostoja, joiden kautta on mahdollista kasvattaa sosiaalista pääomaa ja torjua ikääntyvän väestönosan syrjäytymistä, turhautumista ja yksinäisyyden kokemista. (Ensio Syrjänen, Jyväskylä, 2010). Syrjäsen artikkeli kuvaa hyvin nykyisiä eläkeläisiä.

Kolmanteen ikään kuuluvista kansalaisista suurin osa on aikaisempaa varakkaampia. Heillä on kohtuulliset eläketulot. Useilla on hyvä koulutustausta. Eläkeläiset ovat myös tärkeitä kuluttajia. Toisaalta iän mukana terveydenhoitokustannukset kasvavat ja yhteiskunnan vastuulle jäävät huolenpito- ja terveydenhoitokustannukset lisääntyvät.

Ikäihmisille ovat tärkeitä itsemääräämisoikeus, turvallisuus, omatoimisuus, valinnanvapaus ja ryhmään kuuluminen. Toisaalta yksinäisyys on monen ongelma. Lapset saattavat asua kaukana tai niitä ei ole. Työelämän ystäväpiirikin on saattanut hajaantua.

Tarvitaan uusia malleja ikääntyvien itsenäiseen ja hyvään loppuelämään

Monet ikääntyvät asuvat omissa asunnoissaan ja useat yksin. Elämä saattaa olla yksinäistä ja turvattoman tuntuista. Tulevaisuus pelottaa. Yhteiskunta vähentää laitospaikkoja kun samanaikaisesti ikääntyvien määrä kasvaa. On kehitettävä ja lisättävä kotipalveluja. Kuinka pystytään vastaamaan haasteeseen, kun palvelun tarvitsijoita on entistä enemmän ja he asuvat hajallaan? Siihen tarvitaan taloudellisia voimavaroja. On luotava olosuhteet, joissa ikääntyvät voivat mahdollisimman pitkään selviytyä ilman apua toinen toistaan tukien.

Yhteisötalo hyvä vaihtoehto

Ikääntyvien yhteisöasuminen on varteenotettava vaihtoehto, kun kehitetään uusia asumis- ja palvelumuotoja. Ikääntyvien asuinyhteisö on vielä toimintakykyisten eläkeikää lähestyvien tai eläkeikäisten asumismuoto ja elämäntapa. Se ei ole vanhainkoti, hoivakoti tai palvelutalo. Taloon tullaan toimintakykyisinä. Yhteisö ei vastaa asukkaittensa hoidosta, mutta huolehtii siitä, ettei kukaan yhteisön jäsen jää yksin. Kunnon heiketessä asukkaalla on mahdollisuus hankkia itselleen tarvittavat henkilökohtaiset palvelut. Talosta ei silloinkaan tarvitse muuttaa pois.

Ikääntyvien yhteisöasumisesta hyötyvät asukkaat ja yhteiskunta

Ensisijaisia hyödynsaajia ovat asukkaat. Yhteistoiminta luo yhteenkuuluvuutta, lisää aktiivisuutta ja osallistumista. Aktiivisuus ja vireä toiminta ylläpitävät niin fyysistä kuin psyykkistäkin kuntoa. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. Ikääntyvien yhteisö johtaa turvalliseen vanhuuteen. Yhteiskunta hyötyy mm. siten, että laitoshoidon tarve ja yhteiskunnan velvollisuudet vähenevät tai siirtyvät aivan vanhuuden loppuvaiheeseen.

Näin syntyy toimiva asuinyhteisö

Hyvä asuinyhteisö ei synny hetkessä. Kokemusten mukaan toimivan asuinyhteisön kehittäminen vaatii aikaa, yhteisiä keskusteluja ja osallistujien toisiinsa tutustumista. On tavallista, että joku suunnittelee talon, se rakennetaan ja asunnot myydään tai vuokrataan. Silloin tulevat asukkaat eivät aina edes tunne toisiaan sinne muutettuaan. Näin ei synny yhteisöllisyyttä, vaikka tiloja siihen olisi rakennettukin.

Tulevien asukkaiden pitää olla mukana prosessissa jo hankesuunnittelusta lähtien. He ovat silloin ryhmänä mukana päättämässä talon paikasta, yhteisön hallintamuodosta, yhteisön koosta, asunnoista, yhteistoiminnasta ja siihen tarvittavista tiloista. Talo tunnetaan jo alusta alkaen omaksi. Yhteishenki lisääntyy.

Prosessikuvaus ryhmän muodostuksesta ja hankkeen toteutuksesta

Ryhmän muodostuminen

Aloite ikääntyvien asuinyhteisöstä voi tulla muutamalta yksityishenkilöltä, jotka ovat kiinnostuneita asiasta. Näin syntyi ensimmäinen varsinainen senioriyhteisö Loppukiri Helsingin Arabianrantaan.

Hanke voi käynnistyä myös jonkun paikallisen julkisen organisaation aloitteesta. Saarijärvellä vanhusneuvosto käynnisti keskustelun ikääntyvien asuinyhteisötalosta järjestämällä mm. julkisen informaatio- ja keskustelutilaisuuden asiasta. Sen tuloksena ilmoittautui jo parikymmentä kiinnostunutta ja hanke voitiin käynnistää. Tiedottaminen hankkeesta paikallislehdissä on tärkeää.

Kolmas mahdollisuus on asiaa tuntevien aktiivisten toimijoiden aloitteiden teko esimerkiksi kunnan/kaupungin edustajille, vanhusneuvostolle jne.

Jotta hanke etenisi ja ongelmia pystyttäisiin mahdollisimman hyvin välttämään, on ryhmän syytä nimetä jo alkuvaiheessa koko prosessin ajaksi hankeneuvonantajaksi luotettava henkilö, jolla on kokemusta asuinyhteisöistä, ryhmän muodostumisesta, suunnittelun johtamisesta, rakennuttamisesta ja koko hankeprosessista. Hankeneuvonantaja toimii koko prosessin ajan tulevien asukkaiden neuvonantajana ja edun valvojana. Hankeneuvonantajalle maksettu palkkio on osa hankkeen kokonaiskustannuksia, mutta hänen asiantuntemuksensa voi alentaa niitä.

Hankkeen täsmentyminen

Kun ryhmä on syntynyt, voidaan siirtyä ns. hankesuunnitteluun.

Tulevat asukkaat kokoontuvat riittävän usein keskustelemaan ja päättämään asioista.
Perustetaan yhdistys, joka virallisena toimijana ryhtyy hoitamaan asukasryhmän puolesta hankkeen eteenpäin viemistä. Sama yhdistys voi talon valmistuttua vastata talon yhteisistä toiminnoista.
Yhteys kunnan/kaupungin johtoon on ensimmäisiä tehtäviä, jotta hankkeelle saadaan riittävä taustatuki.
Hyvän ja sopivan rakennuspaikan löytäminen on yksi avainkysymyksistä. Ikääntyvien yhteisötalon tulee sijaita asutuskeskuksessa sellaisessa maastossa, josta pystyy liikkumaan kaikkiin palveluihin jopa pyörätuolilla. Suuremmissa kaupungeissa vaatimuksena on, että ainakin julkinen liikenne toimii riittävän läheltä.
Kun saadaan selville tuleva rakennuspaikka, alkaa talohanke konkretisoitua myös tuleville asukkaille.
Hankeneuvonantajan avustuksella ryhdytään keskustelemaan yhteisötalon hallintamuodosta eli onko se asunto-osakeyhtiö, asumisoikeustalo vai vuokratalo. Kaikkien vaihtoehtojen osalta on esitettävä omarahoitusosuusprosentit, investointiavustusmahdollisuudet, vastikkeiden tai vuokrien määräytymisperusteet, osakkeista tai asumisoikeuksista luopumiset jne. Keskustelua on syytä käydä jopa useissa kokouksissa, jotta yhteiseen lopputulokseen valinnassa voidaan päästä.
Alustavat arviot hankekustannuksista ja kuukausivastikkeista eri hallintamuodoissa.
Kirjalliset kyselyt ja ryhmiin jakautuminen.
Hankkeen tavoiteltu koko eli kuinka monta asuntoa aiotaan rakentaa ja millaisia yhteistoimintatiloja tarvitaan.
Selvitetään, ketkä sitoutuvat hankkeeseen.
Selvitetään yhteisöllisyyskoulutusmahdollisuus esimerkiksi kansalaisopistossa.
Päätetään talon hallintamuodosta: asunto-osakeyhtiö, asumisoikeusyhdistys vai vuokratalo.
Asunto-osakeyhtiön, asumisoikeusyhdistyksen tai kiinteistöosakeyhtiön perustaminen (voi siirtyä vähän myöhemmäksikin).

Toteutuksen suunnittelu

Yhteisön tehtyä päätöksen varsinaisen hankkeen käynnistämisestä ovat edessä seuraavat toimenpiteet:

Kirjallinen esisopimus asukkaiden kanssa sitoutumisesta ja etumaksun maksaminen.
Tilaohjelma.
Rakennuttajakonsultin valinta.
Suunnittelijoiden valinta.
Rakennussuunnittelu, joka toteutetaan ns. myötäsuunnitteluna, jolloin tulevat asukkaat ovat suunnittelussa mukana arvioimassa suunnitelmia ja esittämässä niistä mielipiteitään.
Yhteisöllisyyskoulutus.
Yhteisön toiminnan suunnittelua.
Hakemukset mahdollisista investointiavustuksista, esim. Raha-automaattiyhdistys.
Selvitykset ja neuvottelut ARA:n lainasta tai korkotuesta ja siihen liittyvästä lainan lisätakauksesta.
Hakemus ARA:lle yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämiseksi.
ARA:n ja Raha-automaattiyhdistyksen päätökset.

Rakentamisvaihe

Kun tukipäätökset on saatu ja suunnitelmat ovat valmiit:

Urakkakilpailut.
Rakennusluvat.
Urakkasopimukset.
ARA:n ja Raha-automaattiyhdistyksen rakennuskustannuksia koskevat hyväksymispäätökset.
Osakehuoneistojen kauppakirjat asunto-osakeyhtiöissä tai asumisoikeussopimukset asumisoikeusasunnoista.
Osakehuoneistojen maksuerät ja asumisoikeusmaksut tehtyjen sopimusten mukaan.
Rakennustyö.
Huoneistokohtaiset muutostyösopimukset.
Rakennustyön valvonta rakennuttajakonsultin toimesta.
Erilaista yhteisöllisyyteen liittyvien toimintojen koulutusta asukkaille.
Asukkaat tekevät työn edistyessä kaluste-, väri- ym. valintoja suunnittelijoiden vaihtoehtomalleista.
Yhteistoiminnan käynnistämiseen liittyvää suunnittelua sekä kaluste- ja tarvikehankintoja.
Talon vastaanotto.
Rakennushankkeen taloudellinen loppuselvitys.

Uuteen asuntoon

Kun vastaanottotarkastus on pidetty ja talo hyväksytty vastaanotettavaksi, asukkaat muuttavat huoneistoihinsa.

Yhteisöllinen elämäntapa alkaa.
Talon vihkiäiset sopivan ajan kuluttua.
Esittely tiedotusvälineille
Vierailuryhmien vastaanottaminen.
Vuosikorjaukset.

Reijo Pesonen Pajuniementie 5
43100 Saarijärvi
040 701 5168
reijo.pesonen@pp8.inet.fi