TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ

Kolmas ikä tarkoittaa 55 – 85 –vuotiaita. Se on eläkeiän lähestymisen ja ensimmäisten eläkevuosien aikaa ennen varsinaista vanhuutta. Yleisimmin käytettyjä nimikkeitä ovat seniorit, ikääntyvät, ikääntyneet, vanhenevat, vanhukset ja ikäihmiset.

Ikäpyramidi

Ikäpyramidi

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa

Koko maassa ennustetaan olevan 2030 yli 65 -vuotiaita lähes 25 %

väestöstä. Saarijärvellä oli vuonna 2015 asukkaita vajaa 10 000. Heistä 65 vuotta täyttäneitä oli noin 2 400 eli neljännes.

Saarijärven seutu, jossa toimii sotekuntayhtymä Saarikka, käsittää Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat sekä Saarijärven kaupungin. Saarikan alueen yhteinen asukasmäärä on vajaa 20 000. Yli neljännes heistä on täyttänyt 65 vuotta. Kun ikääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, yhteiskunnan vastuulle jäävän huolenpidon ja terveydenhoidon kustannukset lisääntyvät.

Uusi ikääntymisen kulttuuri

Ikääntyneet ihmiset asuvat usein kaukana lähiomaisistaan. Vanheneminen on silti useimmille heistä uusi aktiivinen ja vireä elämänvaihe. Tulevaisuuden seniorit/vanhukset ovat entistä varakkaampia. Useimmilla heistä on riittävä toimeentulo. He ovat tärkeitä kuluttajia, osittain vielä työelämässä ja voimavara kolmannella sektorilla. He pysyvät pitkään yhteiskunnallisina vaikuttajina ja kehittäjinä. Ikääntyville tärkeitä asioita ovat itsemääräämisoikeus, turvallisuus, omatoimisuus, ryhmään kuuluminen ja valinnanvapaus.

Yhteisöasuminen

Jokaisella asukkaalla/pariskunnalla on yhteisötalossa oma asunto. Talossa on tarvittavat yhteistoimintatilat. Asukkaat hoitavat yhdessä sovitut talon työt. Maksullista apua ostetaan tarpeen mukaan. Yhteistoiminta luo yhteenkuuluvuutta ja lisää aktiivisuutta. Aktiivisuus ja vireä toiminta ylläpitävät niin fyysistä kuin psyykkistäkin kuntoa. Tavoitteena on turvallinen vanhuus, jolloin laitoshoidon tarve ja yhteiskunnan velvollisuudet vähenevät.

Yhteisötalo ei ole vanhainkoti, hoivakoti eikä palvelutalo,  mutta ei tavallinen asuintalokaan. Se on tarkoitettu yli 55-vuotiaille toimintakykyisille ihmisille. Asumista voi kuitenkin jatkaa  vaikka vuodepotilaana elämän loppuun saakka. Toisilla asukkailla ei ole hoitovelvollisuutta, mutta yhteisöllisyys tuo turvallisuuden tunnetta. Kotipalvelua voi hankkia joko sosiaalitoimelta tai yksityisiltä yrityksiltä.

Asumisoikeusasuntomuoto

Laki asumisoikeusasunnoista tuli voimaan 1990 ja laki asumisoikeusyhdistyksistä 1995. Asumisoikeusasumista voidaan luonnehtia asunto-osakeasumisen ja vuokra-asumisen välimuodoksi. Lain mukaan asumisoikeusmaksu on yhteistilaosuuksineen 15 – 30 % asunnon hinnasta.

Vuonna 2005 tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan 55 vuotta täyttäneisiin hakijoihin ei sovelleta varallisuusehtoa, vaikka lainoilla olisi ARAn korkotuki. Se on kuitenkin kovin rajallinen. ARA tukee asumisoikeusasumista vain suurimmissa kaupungeissa.

Kun asunnosta joudutaan luopumaan, saa asumisoikeudenhaltija tai hänen perillisensä takaisin sijoittamansa asumisoikeusmaksun rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Kelan asumistukipäätöksiä tehtäessä noudatetaan vuokra-asuntoja koskevia määräyksiä

Asumisoikeusyhdistys

Yksityishenkilöt voivat yhdessä perustaa asumisoikeusyhdistyksen, jonka omistukseen rakennetaan talo tai taloja. Jäsenenä voi olla myös yhteisöjä. Yhdistyksen jäsenet päättävät itse kaikista yhdistystä koskevista asioista kuten asunto-osakeyhtiöissä. Yhdistys perii asukkailta hoito- ja pääomavastikkeina todelliset hoito- ja pääomakulut.